Kaikilla lapsilla on oikeus koulupaikkaan enintään seuraavien etäisyyksien sisällä:

• kaksi kilometriä esikoululuokasta vuosikurssille 3
• neljä kilometriä vuosikursseilla 4–6
• kuusi kilometriä vuosikursseilla 7–9

Etäisyydet mitataan lapsen väestökirjoitusosoitteesta koulun osoitteeseen. Etäisyys tarkoittaa koulumatkaa, eli ennen kaikkea kävely- ja pyörätietä.

Emme voi etukäteen sanoa, mistä koulusta lapsesi saa paikan. Voit esittää toivomuksen siitä, missä haluaisit lapsesi mieluiten käyvän koulua. Koulutoivomuksen esittäminen ei tarkoita, että lapsesi saa paikan kyseisestä koulusta. Se, minkä koulun lapsesi saa, riippuu seuraavista asioista:

• mitä kouluja toivot
• kuinka moni muu toivoo samoja kouluja
• missä kouluja toivoneet oppilaat asuvat
• kuinka monta paikkaa toivotuissa kouluissa on

Sivulla goteborg.se/onskaskola voit käyttää Skolkartan-palvelua ja nähdä, mitkä koulut sijaitsevat lähimpänä kotiasi.

Ansök till förskoleklass, grundskola och anpassad grundskola

Silloin käytetään seuraavia valintaperusteita:

1. Oppilaalla on vanhempi sisarus kyseisessä koulussa vuosikursseilla F–6 tulevana lukuvuonna (sisarusetusija).

2. Suhteellinen läheisyys.

3. Ehdoton läheisyys.

4. Jos kahdella oppilaalla on sama suhteellinen ja ehdoton läheisyys kouluun, heidän välillään arvotaan. Tämä voi olla ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun kahdella oppilaalla on sama asuinosoite.

Säännöt eivät koske kouluja, joissa on erilaisia soveltuvuuskokeita esimerkiksi musiikissa tai liikunnassa.

Suhteellinen läheisyys on tapa mitata, millä oppilaalla on suurin oikeus paikkaan. Se tarkoittaa, että jos kaksi oppilasta haluaa samaan kouluun, mutta jäljellä on vain yksi paikka, paikan saa se oppilas, jonka koulumatka pitenee eniten vaihtoehtoiseen kouluun verrattuna toivottuun kouluun.

Toisin sanoen paikkaa ei välttämättä saa se oppilas, joka asuu lähimpänä koulua, vaan se oppilas, joka menettää eniten, jos ei saa paikkaa kyseisestä koulusta.

Mittaamme kaikki etäisyydet koulumatkana lapsen väestökirjoitusosoitteen ja kouluyksikön osoitteen välillä. Koulumatka tarkoittaa ennen kaikkea kävely- ja pyörätietä. Se voi tarkoittaa myös katuja, joilla on jalkakäytävä, tai tavallisia teitä, jos kävely- ja pyöräteitä ei ole.

Emme mittaa etäisyyksiä linnuntietä. Emme myöskään mittaa matkustusaikaa eli sitä, kuinka kauan esimerkiksi joukkoliikenteellä matkustaminen kestää.

Lapsesi voi saada koulusijoituksen joen toiselta puolelta vain, jos toivot sitä aktiivisesti. Tämä koskee myös tilannetta, jossa lapsellasi on joen toisella puolella sijaitseva koulu yhtenä lähialueen kouluista.

Jos koululla on tällä hetkellä toinen osoite esimerkiksi siksi, että koulu rakennetaan uudelleen tai sitä peruskorjataan, huomioon otetaan silti se osoite, jossa koulu tulee sijaitsemaan valmistuttuaan. Syynä on se, että hallinto arvioi oppilaan käyvän suurimman osan peruskouluajastaan siinä osoitteessa, jossa koulu tulee sijaitsemaan.

Laskemme etäisyyden väliaikaiseen osoitteeseen vain, jos kyseinen osoite on ajankohtainen useiden vuosien ajan.

Se, mitä koulupaikkoja oppilaat saavat, riippuu siitä, mitä kouluja huoltajat toivovat, missä oppilaat asuvat ja kuinka monta paikkaa kouluissa on. Koska lähtökohtana on oppilaiden asuinpaikka eikä se, missä koulussa he nyt käyvät, oppilaat voivat päätyä eri kouluihin.

Sisarusetusija tarkoittaa, että lapsesi saa etusijan, jos hänellä on tulevana lukuvuonna vanhempi sisarus vuosikursseilla F–6 siinä koulussa, jota toivot. Sisaruksilla tarkoitamme täyssisaruksia ja sisarpuolia. Myös bonussisarukset lasketaan mukaan, jos he ovat väestökirjoilla samassa osoitteessa kuin lapsesi.

Jotta lapsi voi saada sisarusetusijan, sinun täytyy ilmoittaa siitä koulutoivomusta tehdessäsi. Sisarusetusija ei koskaan mene sen edelle, että kaikilla oppilailla on oikeus kotia lähellä olevaan kouluun. 

Esität koulutoivomuksen samalla tavalla kuin muutenkin. Kun olette saaneet tiedon siitä, missä koulussa lapsesi tulee käymään, otatte yhteyttä koulun rehtoriin.

Esikoululuokan, peruskoulun ja sopeutetun peruskoulun koulusijoitusta koskevissa säännöissämme erityiset syyt eivät ole valintaperuste.

Kyse on ennen kaikkea siitä, ettei koulussa ole tilaa kaikille oppilaille, jotka haluavat käydä sitä. Peruskouluhallinto päättää, kuinka monta paikkaa koulussa on.

Jos sijoitamme kouluun enemmän oppilaita kuin on suunniteltu, se voi tarkoittaa, että luokkahuoneet eivät riitä, paloturvallisuutta ja ilmanvaihtoa koskevia sääntöjä ei voida noudattaa, koulun täytyy palkata lisää pedagogista henkilöstöä, ruokala käy liian ahtaaksi tai luokkakoot kasvavat liian suuriksi.

Tällaiset peruskouluhallinnon tekemät arviot voivat johtaa siihen, että sijoitus aiheuttaisi organisatorisia tai taloudellisia vaikeuksia.

Jos lapsen väestökirjoitusosoitteesta ei ole yhtään koulua kahden kilometrin säteellä, lapsellasi on oikeus paikkaan siinä kouluyksikössä, joka sijaitsee lähimpänä kotia.

Jos sinä huoltajana haluat lapsesi aloittavan esikoululuokan vuotta aikaisemmin, voit hakea sitä samalla tavalla kuin muutkin esikoululuokkaan koulutoivomuksen tekevät. Viisivuotiaan oikeus paikkaan ei kuitenkaan koskaan paina enemmän kuin kuusivuotiaan oikeus, vaan paikka voidaan saada vain, jos tilaa on.

Esikoululuokka on pakollinen kaikille. On tärkeää tietää, että kaikilla lapsilla on oikeus käydä esikoululuokkaa tuen tarpeesta riippumatta.

Sopeutettu peruskoulu on tarkoitettu lapsille, jotka eivät älyllisen toimintarajoitteen vuoksi pysty saavuttamaan peruskoulun tiedollisia vaatimuksia. Sopeutettu peruskoulu ottaa vastaan oppilaita vuosikursseille 1–9. Sopeutetussa peruskoulussa ei siis ole esikoululuokkaa. Monet lapset, joiden on tarkoitus käydä sopeutettua peruskoulua, voivat ensin käydä esikoululuokan peruskoulussa.

Jos arvioit, ettei lapsesi voi käydä esikoululuokkaa, voit hakea lykättyä oppivelvollisuutta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että lapsesi käy vielä yhden vuoden esikoulua tai perhepäiväkotia.

Jos lapsesi otetaan sopeutettuun peruskouluun lukuvuoden aikana ja hän käy peruskoulua, haet sopeutettua peruskoulua koulunvaihtojaksojen aikana.

Koulun vaihtaminen

Ennen kuin esität toivomuksen, sinun kannattaa keskustella yhteyshenkilösi kanssa saadaksesi lisätietoa siitä, mitkä sopeutetut peruskoulut voisivat sopia parhaiten lapsesi tarpeisiin.

Jos lapsesi käy sopeutetun peruskoulunsa viimeistä vuosikurssia ja hänen täytyy siksi vaihtaa sopeutettua peruskoulua seuraavaksi lukuvuodeksi, voit esittää toivomuksen siitä, missä haluaisit lapsesi mieluiten jatkavan koulunkäyntiään. Voit esittää toivomuksen 15. tammikuuta – 15. helmikuuta.

Jos et esitä koulutoivomusta 15. tammikuuta – 15. helmikuuta, lapsesi saa koulusijoituksen koulusta, jossa on vapaita paikkoja ja joka sopii lapsesi tarpeisiin.

Jos toivomassasi sopeutetussa peruskoulussa tai toivomissasi sopeutetuissa peruskouluissa ei ole vapaita paikkoja, tai jos toivomasi koulu ei ole riittävän esteetön, lapsesi saa paikan toisesta sopeutetusta peruskoulusta. Sen ei tarvitse olla lapsesi kotia lähimpänä sijaitseva sopeutettu peruskoulu, mutta sen tulee olla mahdollisimman lähellä kotia.

Jos tiettyä sopeutettua peruskoulua toivoo useampi oppilas kuin siellä on vapaita paikkoja, etusijan ratkaisevat lapsen tarpeet, koulun esteettömyys ja läheisyysperiaate.

Ei. Jos lapsellesi on tarjottu paikkaa vapaakoulusta, sinun ei tarvitse esittää toivomusta kunnallisesta koulusta. Saat kuitenkin tammikuun lopussa muistutuksen koulutoivomuksen esittämisestä. Jos lapsesi hyväksytään vapaakouluun ja hän saa myös kunnallisen koulupaikan, sinun täytyy ilmoittaa siitä peruskouluhallinnolle ja kieltäytyä kunnallisesta paikasta.